Käyttöjärjestelmä
Käyttöjärjestelmä on laitteiston ja sovellusten välillä toimiva ohjelmakokoelma. Käyttöjärjestelmiä ovat muunmuassa Microsoft Windows, MacOS ja Linux. Käyttöjärjestelmä tulkkaa laitteelle, mitä komentoja käyttäjä siltä haluaa. Se muunmuassa käynnistää ohjelmat, ohjaa siihen yhdistettyjä laitteita, hallitsee muistia ja siirtää tiedostoja ohjelmasta toiseen.
Microsoft Windows -käyttöjärjestelmä
Windows on tietokoneiden käytetyin käyttöjärjestelmä, sen markkinaosuus vuonna 2014 oli 88,12%.
Windowsin tehtävienhallinnassa näet kaikki koneen sovellukset ja prosessit, ja pystyt lopettamaan niitä, sekä näkemään niiden toimintahistorian, sovellusten vaatiman muistin määrän, verkot, yms. Usein erityisesti SSD-levyt ovat pieniä kooltaan, jolloin turhien sovellusten poistaminen voi olla hyvä idea.
Tietokoneen kiintolevyn voi siivota esimerkiksi CCleaner -ohjelmalla, joka vapauttaa muistia turhista ohjelmista tietokoneesi käyttöön. Esimerkiksi horrostila ja sivutusmuisti vievät kiintolevyltä tilaa.
Tietokoneen järjestelmätiedoista näet kokoonpanotietoja, kuten esimerkiksi koneesi Windows -käyttöjärjestelmän version sekä tietokoneesi keskusmuistin määrän.
Alue- ja kieliasetuksissa olevat oletusasetukset vaikuttavat kaikkiin sovelluksiin, jotka käyttävät Windowsin oletusasetuksia.
Ohjelmien asentamisella tarkoitetaan tiedostojen tuontia asennusmedialta kiintolevylle, joita asennettava ohjelma tarvitsee toimiakseen. Jos haluat poistaa ohjelman, tulee se aina suorittaa joko ohjelman omalla poistotyökalulla, tai ohjauspaneelin poista sovellus -työkalulla.
Laitteiden asentamisessa tulee aina noudattaa laitteen omia asennusohjeita. Eri laitteissa saattaa olla aina erilaisia asennusjärjestyksiä sekä muuta asennuksessa huomioitavaa.
Verkkotekniikka
Verkko on eri laitteiden, kuten tietokoneiden, muodostama kokonaisuus (pienimmillään kaksi laitetta), jossa laitteet voivat keskustella keskenään esimerkiksi lähettämällä toisilleen tietoa. Jotta verkkotoiminta toimii, tarvitaan yhteys ja tiedonsiirron rajapinnat.
Verkkoliikenteeseen kuuluu protokollat. Laitteilla tulee olla osoite (IP-osoite) ja sen perusteella lähetetään dataa, eli IP:n avulla turvataan että tieto lähtee ja menee oikeaan osoitteeseen. TCP tehtävänä on luoda tiedostonsiirto mahdollisuus eli se luo datakanavan lähettäjän ja vastaanottajan välille. Sen lisäksi on muita sovellusprotokollia, kuten HTTP ja FTP muodostavat yhteyden sovellusten välille. Esimerkiksi FTP toimii tiedoston siirtämistä varten.
Lähiverkko on esimerkiksi oman kodin verkko. Lähiverkossa voidaan jakaa tietoa esimerkiksi kahden laitteen välillä (kuten tietokone ja tulostin). Lähiverkossa voidaan muodostaa yhteys esimerkiksi ristikaapelilla tai langattomasti (WLAN). MAC on verkkolaitteen suora osoite. Palvelin huolehtii siitä, mitkä oikeudet on verkkoon kytketyillä laitteilla ja käyttäjillä.
Eri lähiverkkoja voi myös muodostaa toisiinsa ja se tapahtuu reitittimellä. Reititin yhdistää tietoverkkoja. Se pääsee esimerkiksi operaattorin verkkoon ja siten internettiin. Se kytketään lähiverkon kytkimeen samalla tavalla kuin tietokoneet ja se tietää missä suhteessa tietoverkot ovat toisiinsa. Verkoilla on omat IP-osoitteet ja aliverkkomaskit. Samassa verkossa ei voi olla sama IP-osoite.
Yhteys koneiden välille luodaan yleensä kuparikaapelilla, jollei sitten käytetä langatonta verkkoa. Kaapelityypelille on eri luokitukset, yleisin on kierretty parikaapeli RJ-45. Kaapelit luokittuvat nopeuden mukaan, mitä pienempi, sen vaatimattomampi.
Valokuidut jaetaan yksimuoto ja monimuotokuituihin.Valokuidun avulla saadaan nopeampaa tiedonsiirtoa ja mahdollistetaan pidempien matkojen tiedonsiirto. Yksikuitumuodon siirtonopeus on hyvin nopea, se perustuu siitä, että datan signaali muutetaan valoksi, valo liikkuu nopeasti ja vähemmällä häiriöllä kuten esimerkiksi kuparikaapeli. Yksikuitumuoto on kallis.
Valokuidut jaetaan yksimuoto ja monimuotokuituihin.Valokuidun avulla saadaan nopeampaa tiedonsiirtoa ja mahdollistetaan pidempien matkojen tiedonsiirto. Yksikuitumuodon siirtonopeus on hyvin nopea, se perustuu siitä, että datan signaali muutetaan valoksi, valo liikkuu nopeasti ja vähemmällä häiriöllä kuten esimerkiksi kuparikaapeli. Yksikuitumuoto on kallis.
IP-osoite: kullakin koneella tulee olla oma IP-osoite eli nimi, jonka avulla data menee oikeaan paikkaan. IP-osoitteen avulla tietokone voidaan tunnistaa verkossa. Versioita on 4 ja 6 versio. IANA jakaa IP-osoiteavaruudet maantieteellisille alueille ja siten kun ne on eri alueille aliverkotettuja, voi IP-osoitteita voi olla useita samoja.
Aliverkkoa käytetään jakamaan suurempi verkko pienempiin osiin. Sen avulla IP-osoitteita voi olla useita, kuten aiemmin todettiin. Aliverkotuksen avulla verkkoliikennettä saadaan pienemmäksi ja hallintaa parannettua. Aliverkkopeite jakaa IP-osoitteen jokaisen aliverkko-osoitteen mukana. Ne laitteet jotka ovat saman aliverkon alla, voivat lähettää suoraan toisilleen tietoa.
Internet: Eri palvelinten verkko. Kun useita verkkoja yhdistetään toisiinsa reitittimellä, silloin reitittimet ovat yhteydessä internettiin kytketyistä verkoista. Verkkoliikenne: pyyntö osoitteelle eli pyyntö johonkin IP-osoitteeseen. Nimipalvelu DNS muuttaa IP-osoitteet helpompaan muotoon, verkko-osoitteeksi.
Välityspalvelimen kautta liikenne voidaan ohjata ja välityspalvelimen avulla voidaan peittää tiedon lähettäjän tiedot. Eli selain voi lähettää kaikki pyynnöt yms tämän välityspalvelimen kautta. Välityspalvelimeen liittyy tietoturvariski, vaarana on, että se kaapataan.
Langattomat verkot ovat yleistyneet käytössä. Ne voi jakaa lyhyen kantaman (WPAN) ja pidemmän kantaman (WLAN) verkkoihin. Lyhyen kantaman WPAN verkoista Bluetooth on tuttu esimerkki. Siinä tiedonsiirto on lyhyelle matkalle ja tiedonsiirrolle. Sitten taas WLAN verkot toimivat suuremman tiedonsiirron ja pidemmän tiedonsiirron verkkoina.
Standardit; käytetyimmät WLAN- standardit on 802.11. Laitekannasta riippuen riippuu miten nopeasti ja mitä taajuuksia voidaan käyttää. Tietokonetta hankkiessa kannattaa tutkia mitä verkkoa tietokone tukee.
Taajuuden valinta: langattomien verkkojen taajuuksina on 2,4 GHz ja nykyisin myös 5 GHz. Jos taajuudet ovat tuettuja, voi molemmat toimia. Kuitenkin yleensä 5 GHz taajuuden kuuluvuus voi olla heikompi, koska se ei läpäise esimerkiksi seinämateriaaleja niin hyvin kuin 2,4 GHz.
Langattoman verkon salaus on tärkeää ja tehtävä aina, jotta kukaan ulkopuolinen ei pääse haitallista tai yksityistä tietoa käyttämään ja kuulemaan. Yhteys on siis vain niille, kellä siihen on oikeus.
Tietoturva
Tietoturvalla tarkoitetaan, että tietokoneen tietojen,
järjestelmien sekä muiden palveluiden luotettavuutta sekä kestävyyden varmistamista.
Tietoturvauhkia on esimerkiksi virukset, tulipalot, mahdolliset virheet käytössä, varkaudet.
Virus on tietokoneohjelma, joka levittää ikään kuin itseään.
Nämä voivat levitä esimerkiksi verkon tai tallennusvälineiden kautta.
Madot erotellaan usein viruksista. Ne leviävät itsestään
esimerkiksi sähköpostin ja verkon kautta. Madot eivät tarvitse viruksen tavoin
käyttäjän toimenpiteitä tai ohjelmaa minkä kautta leviäisi. Madot hidastavat tietoliikennettä, tuhota
mahdollisesti tiedostoja.
Vakoiluohjelmat, on ohjelmia, jotka keräävät tietoa
ja kähettävät tiedon haltialleen. Tämmöisiä on esimerkiksi vierailut www.
osoitteet, luottokorttinumeroita ja sähköpostiosoitteita.
Mainosohjelmat ja selainkaapparit, ne avaavat
erilaisia mainoksia näytölle. Ne yleensä ovat toisen ohjelman mukana. Nämä voi
myös luokitella vakoiluohjelmiksi.
Kiristysohjelmat esittävät koneen käyttäjällä viestin,
joka on tullut niin sanotulta ”viranomaiselta”. Nämä yleensä vaativat jotakin
maksua. On olemassa myös tiedostoja salaavia kiristysohjelmia.
Rootkit on haittaohjelma, joka on piilossa. Tämän
avulla pyritään varastamaan tietoa.
Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja. Nämä sisältävät
sivuston näyttämisen liittyviä tietoja. Nämä voi tallentaa esimerkiksi
sähköpostiosoitteita sekä muita henkilökohtaisia tietoja.
Tietokoneen suojaus tulee pitää ajan tasalla.
Palomuuri sijaitsee tietokoneen ja internetin
välissä. Palomuurin tehtävänä on tarkkailla verkkoliikennette ja estää
luvattomat liikenteet molempiin suuntiin. Palomuuri ikään kuin piilottaa
tietokoneen näkymästä verkkoon. Käyttöjärjestelmissäkin on palomuuriohjelmia. Tietokoneen suojaamiseen käytetään virusten
torjuntaohjelmaa, jonka tarkoituksena on etsiä ja poistaa viruksia. Pitää ajan tasalla
viruskuvausta.
Yksityisyyttä netissä ei ole. Kaikki tieto jää nettiin. Tietoa kerätään erilaisilla hakukoneilla ja sekä SoME palvelut keräävät selaustietoa sekä esimerkiksi sijaintitietoa.
Netissä on paljon erilaisia ”tykkäys” nappeja, joita
klikkaamalla pystytään selvittämään minkälaisilla verkkosivuja henkilö käyttää.
Erilaiset lomakkeen tiedostot pystytään tallentamaan sekä lukea.
Yksityisyyden säilyttämiseen on runsaasti apuohjelmia,
lisäosia sekä muuta tekniikkaa.
VPN on eräänlainen ”tunneloitu yhteys”. Tätä
käytetään esimerkiksi työpaikoilla, kun halutaan ”tunneloida” yhteys yleisen
verkon yli. Tällöin tieto on salaista eikä sitä pystytä kuuntelemaan
TOR- verkkolla muodostetaan erillisellä verkolla
yhteys. Tämä on niin sanottu sipuliverkko, joka varmistaa yksityisyyden mutta
sisältää myös laitonta toimintaa.
Kun liikut netissä, tulee sinun tarkistaa internetin suojaus.
Esimerkiksi yksityisempiin sivustoihin mentäessä tulee tarkistaa, että selain
käyttää salattua yhteyttä HTTPS://. Hakukentässä on lukon kuva, jota
klikkaamalla saadaan näkyviin sivun aitouden todentamiseen liittyviä tietoja.
Selaimen käytöstä kannattaa poista muut paitsi tarvittavat
lisäosat. Eri selaimia tulisi käyttää esimerkiksi java ja flash- sivustoja
varten, kuin myös sähköisessä asioinnissa.
Jos sivustolla on ongelmia voi se kertoa esimerkiksi
ponnahdusikkunoiden avulla haittaohjelmista, tietoturvan tarkistamiseen
liittyvistä ilmoituksista sekä selaimen ehdotus tallentaa jokin tiedosto.
Huijaussivustot tunnistetaan esimerkiksi siitä, että
nettisivun osoite on epämääräisen kuuloinen tai siitä että sivustolta ei löydy
selaimen kohdalta lukon kuvaa.
Teollinen internet
-Tehdasasetukset kuten salasanat tulee muuttaa aina.
-Liikennettä voidaan reitittää aktiivilaitteiden avulla.
Vakoilu
-Kameroita monissa eri laitteissa.
Päivittämättömyys
-Ei automaattisia päivityksiä.